INTIA EI EHKÄ TARVITSE SUOMEA MUTTA SUOMI TARVITSEE INTIAA

25 Apr INTIA EI EHKÄ TARVITSE SUOMEA MUTTA SUOMI TARVITSEE INTIAA

Intia on yksi tällä hetkellä nopeimmin kasvavia kansantalouksia. Suora lento Helsingistä Delhiin kestää alle seitsemän tuntia. Bisnestä tekevä väki puhuu sujuvaa englantia ja heidän kanssaan pääsee helposti samalle aaltopituudelle. Intian 1.5 vuotta sitten valittu pääministeri Narendra Modi kiertää maailmalla markkinoimassa Intiaa. Hän on muutosagentti, jonka tavoitteena on parantaa Intian mainetta poistamalla systeemisiä ja lainsäädännöllisiä esteitä.  Hän on jo näyttänyt voimansa.
Intia on suurien numeroiden maa.  Maahan suunnitellaan rakennettavan 100 smart cityä, 100 uutta lentokenttää ja kymmeniä tuhansia kilometrejä rautatieverkostoa odottaa perusparannusta.
Intiassa on paljon investointikohteita etsivää varallisuutta. Intia onkin korkealla monien maiden agendalla.  Delhissä vierailee viikoittain isojen maiden opetusministereitä, puolustus- ja opetusministereitä sekä kauppa- ja teollisuusministereitä bisnesdelegaatioiden kanssa. Intian avautuvat puolustusteollisuusmarkkinat sekä valtavat koulutusmarkkinat kaipaavat osaamista, teknologiaa ja kansainvälistä yhteistyötä.  Minua harmittaa ettei Suomen ministereillä ei ole aikaa vierailla maailman suurimmassa demokratiassa.  Team Finland on myös jatkuvasti vähentänyt resurssejaan Intiassa.  Se on minusta vakava ja huolestuttava viesti Suomelta.

Intiassa on noin 130 suomalaista yritystä.  Viime vuosina tulijoiden määrä on hiipunut. En voi kuin ihmetellä miksi Suomen into Intiaa kohtaan laskee aikana, jolloin lukuisat muut maat panostavat Intiaan ennennäkemättömällä tavalla.

On totta että Intia(kaan) ei ole helppo markkina. On totta että Intiassa on köyhyyttä ja kurjuutta.  On totta että Intiassa joutuu pois omalta mukavuusalueltaan.  Intiassa on tärkeää nähdä yli kadulla partioivien lehmien, yli pelottavan liikenteen ja yli Delhin yllä leijuvan saastepilven.  Näissäkin ilmiöissä voisi nähdä oikein silmin katsottuna liiketoimintamahdollisuuden.

Kulunut mutta oikea mantra on, että Intiassa on oltava pitkäjänteisyyttä ja kumppanit on valittava huolella. Kuulen liikaa tarinoita, joissa suomalainen yritys ottaa kumppanikseen jonkun mukavan messuilla tavatun intialaisen ja ryhtyy yhteistyöhön ilman taustojen ja referenssien tarkastusta. Sitten ihmetellään kun mitään ei tapahdu. -Kokematon Intiaan tulija ei ehkä ole tietoinen, että yhteistyötä on vaalittava, on asetettava tavoitteet, on manageerattava ja kontrolloitava kunnes on saavutettu oppimisen kautta hyvä yhteistyö.  Suomalainen “just do it” -johtamistyyli ei toimi Intiassa. On myös syytä kasvattaa lehmänhermot ja panostaa markkinoihin pitkäjänteisesti.

Intian markkina on nyt erittäin positiivisessa murroksessa.  Toivon Suomen poliittisen johdon ja virkamiesten kannustavan yrityksiä Intiaan ja lisäävän ihmisiä tekemään sillanrakennusta maidemme välille. Ministerivierailu voi olla päänavaus. Intiaan on paljon tulijoita, joten Intia ei tarvitse välttämättä Suomea mutta väitän Suomen tarvitsevan Intiaa. Tämän loistavan kiteytyksen lainaan toiselta pitkän linjan Intia-asiantuntijalta Antti Öhrlingiltä.